Ruoan alv -alennus vain perunoille ja juureksille
Suomalainen ruoka on kallista verrattuna naapurimaiden tilanteeseen. Aiemmin asian jotenkin hyväksyi perusteella, että Suomessa on lyhyt viljelykausi, karut olot ja pitkät etäisyydet.
Hetkinen, niinhän on Ruotsissakin. Toimittaja Christina Falkengårdin tutkimus suomalaisen ja ruotsalaisen ruokakassin hinnasta paljastaa, että naapurimaassa ruokakassin saa 38 euroa halvemmalla kuin vastaavan kassin Suomessa. Useiden tuotteiden hinta on Suomessa jopa kaksikertainen. Toimittajan tekemässä vertailussa ollut leivän kilohinta oli Ruotisissa 1,98 euroa ja Suomessa 3,98 euroa. Kanan lihan kilohinta oli Ruotsissa 2,90 euroa ja Suomessa 11,78 euroa.
Kun hinnat ovat Ruotsissa laskeneet vuodesta 2007 vuoteen 2009. Suomessa kehitys on kulkenut toiseen suuntaan. Vuodesta 2007 vuoteen 2009 suomalaisen ruokakassin hinta nousi 70,71 eurosta 94,56 euroon.
Ruotsalaiset perheet voivat odottaa kesällä entisestään matalampia hintoja ruokakaupoissa. ICA, joka on Ruotsin markkinajohtaja, laski viikon alussa 2000 päivittäistavaran hintaa.
Kysymys on Suomessa pikaisten rakenteellisten muutosten tarpeesta. Kohta venäjän bensanhakumatkojen rinnalle nousee ruokaturismi Ruotsiin.
Hallitus lupaa ruoan alv:n alennusta ratkaisuna korkeaan ruoan hintatasoon. Samalla se kaventaa veropohjaa. Aluksi kokoomus vastusti asiaa, mutta lopulta antoi periksi Kepun pommituksella. Koko hässäkkä alkoi osana Keskustan alv-vaalikampanjaa.
Myllytys ruoan hinnan alentamiseksi on todellisuudessa nostanut ruoan hintaa.
Kun alv:n alennus astuu voimaan, kukaan ei ota vastuuta siitä siirtyykö vähennys ruoan hintaan tai kuinka kauaksi ajaksi. Suomalaisen ruokakassin korkea hinta on ongelma ja sitä ei korjata veropohjaa kaventamalla. Hallituksen pitää parantaa kauppojen keskinäistä kilpailua.
Hyväksyn vain sen, että ruoan alv:tä voi käyttää vain ilmastopolitiikan välineenä. Tällöin alennus kohdistetaan kotimaiseen perunaan ja juureksiin. Niiden käytön lisääminen merkitsee pienempiä hiilidioksidipäästöjä.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Ne on ne maataloustuet jotka nostavat hintaa Suomessa, "Ruottissa" niitä maksetaan vähemmän ja on enempi aitoa kilpailua, meillä maatalous on sosialisoitu kiitos kepun.
Maataloustuotanto on Suomessa kepulisti sosialisoitu ja sosialistisesti kepuloitu eli pieni riippumaton perheviljelmäyksikkö on tuhottu ja tilalle saatu tukiohjattava suurtuotantomalli.
Riippumaton pientalonpoika olisi ollut liian vaikea pala poliitikoille ohjailtavaksi.
Minkälainen työttömyyskorvaus Ruotsissa on? Meillä sen perusosaan tarvitaan 20-30 %:n korotus, ennen kuin se on edes 10 vuoden takaisessa jamassa. Sata-komiteassa ei ole näkynyt työttömien vahvaa edustusta, vaikka ihmisoikeuksiin kuuluu, että ryhmä saa itse osallistua sitä koskevien asioitten käsittelyyn.
Ruoka on kallista, koska ruokakauppa on niin keskittynyttä ja vapaa kilpailu puuttuu. Suomessa on käytännössä kaksi ruokakauppaa S-kauppa ja K-kauppa, joilla on lähes 80 %:n markkinaosuus. Elintarviketeollisuus saa lanseerata vain 3 kertaa vuodessa tuotteita, jotka sisäänostajat hyväksyvät.
Tämä tarkoittaa, että kunkin tuoteryhmän kaikki tuotteet, hinnat ja valikoiman päättää kourallinen ihmisiä, koko Suomessa. Kummankaan näistä kahdesta keskusliikkeestä ei kannata lähteä kilpailemaan hinnalla niin kauan kuin toinen ei siihen lähde.
Suurin syy hintojen nousuun on kuitenkin jo vuosi sitten tiedetty ensi lokakuussa tapahtuva ruoan arvonlisäveron lasku. Kaupat eivät saa siirtää veronlaskua katteisiinsa, vaan sen on mentävä suoraan hintoihin. Siksipä kauppa alkoi näppärästi nostaa hintoja heti päätöksen jälkeen ja nythän huhtikuussa hintojen nousu pysähtyikin, koska lokakuu alkaa häämöttää.
Alvin alentamisella ja hinnannousulla ei ole mitään tekemistä keskenään. Suurin tekijä kalliille sapuskalle on keskittynyt kauppa. Tästä kannattaa kiittää pitkälti demareita ja keskustaa.
Tästäkö oli kysymys? http://mobil.gp.se/gp/jsp/Crosslink.jsp?d=251&a=398702
2007-2008. En usko, että vuoden 2009 tietoja on vielä olemassa, koska ollaan edelleen toukokuussa 2009 eli kohta on mennyt vasta 5/12 vuotta.
"Hallitus lupaa ruoan alv:n alennusta ratkaisuna korkeaan ruoan hintatasoon. Samalla se kaventaa veropohjaa. Aluksi kokoomus vastusti asiaa, mutta lopulta antoi periksi Kepun pommituksella. Koko hässäkkä alkoi osana Keskustan alv-vaalikampanjaa"
Päätös on ehdottomasti oikean suuntainen. Eikös demarit vastusta tätä voimakkaasti.
PS.
Kerro miehellesi terveisiä, että tutustuu maailman parhaimman shakinpelaajan ajatuksiin. Miehesi arvostaa älykkyyttä, nyt sitä olisi tarjolla.
Kasparov ei pitänyt kaasuputken lobbaamista Suomen aluevesille kovinkaan älykkäänä "siirtona".
En muuten pidä minäkään. Päätöksestä täytyy käydä kunnon poliittinen keskustelu, ei sitä halonen tai lipponen saa päättää yksin. Onneksi suoraselkäisemmät valtiot ruotsi, viro ja puola vastustavat voimakkaasti neuvostolii...anteeksi venäjän intressien yksipuolista ajamista.
Kuukausikeskiarvoin Ruotsin kruunun kurssi on Riksbankenin tilastojen mukaan heikentynyt tammikuusta 2007 joulukuuhun 2008 9,0803 SEK / 1,0000 EUR => 10,7183 SEK / 1,000 EUR eli kruunusta on jäljellä eurossa 0,847177258 .
Näin ollen matkalla 70,71 eurosta 94,56 euroon on valuuttakurssikelluntaa 83,4654134 :aan saakka eli pyöreästi 83,47 euroon saakka ja loput Suomen lisäinflaatiota eli 13,29%.
Suuret korotukset 2007 tulivat sen vuoksi, että oli luvattu arvonlisäveron alennus 17% => 12% eli noin 480 000 000 euroa vuodessa, josta monet sosialidemokraattiset poliitikot, Eero Heinäluoma, mukaan lukien puhuivat 500 000 000 eurona.
Nyt tuo alennus on jo hinnoissa 2,658 -kertaisena, jolla on pelastettu mm. maitotaloutta. Suomessa tuotetaan maitoa alle maakiintiöiden, jotka poistettaneen kokonaan 2015. Suomessa elinkelponen non 100 lehmän navetta on erittäin kallis yksittäisille viljelijöille. Voi olla, että Suomen maitotalous, joka pitää maaseutua asuttuna heikkenee.
Erkki Tuomioja on jo aikoja sitten ehdottanut, että ruuan arvonlisäveronalennuksesta luovutaan, ja että tuo 480 000 000 euroa ohjataan pienituloisille, jotta heillä olisi varaa syödä.
Kuitenkaan SDP:lle, SAK:lle ja keskituloisille tämä ei ole käynyt siksi, ettei pienituloisia haluta päästää loisimaan, vaan tuloerot halutaan pitää kannustavina, jotta ne, joilla työtä on, saisivat työlleen arvon.
Kuitenkaan tässä lamassa ei enää 200 000 000 eurolla - 500 000 000 eurolla ole mitään merkitystä edes poliittiseksi teemaksi, koska rahaa palaa satoja miljoonia ja miljardeja. Vuoden 2007 vaaleja edeltäneet puolen miljardin profiloitumiset olivat vain vaalitäkyjä vaalikarjalle asioista, joista Keskusta, Kokoomus ja SDP olivat yhtä mieiltä.
Ei ole mitenkään mahdollista, että SDP pitäisi entisten paljansaajien ja nykyisten perustuloisten puolta missään, ja monet Venäjän vastaisuuteen ja maatalousvastaisuuteen liittyvät irrottelut keskivertoäänestäjä tunnistaa vaalitäkyksi.
Olisi johdonmukaista antaa hintajouston tulla vastaan ja olla alentamatta elintarvikkeiden ALV:ä, koska se tuottaa tukku- ja vähittäiskaupoille lisäkatteen, mutta ei kevennä pienituloisten eikä toimeentulotukea myöntävien muuttotappiokuntien asemaa mitenkään.
Kokoomus on ollut valmis myöntämään veronalennuksia alkoholisteille ja Keskusta sekä SDP hyvätuloisille ylensyöneille. Inhimillisesti olisi järkevää antaa veroalennukset nälkäisille perustuloisille, jotka joutuvat syömään liian yksipuolista ruokaa. Tähän ei kuitenkaan ole kolmipuoluejärjestelmässä mitään mahdollisuutta, koska MTK-SAK-Akava estävät kaiken päätöksenteon muodostamalla kaksikannan. Asiat alkavat ratketa vain siten, että ylisuurista yli 40 kansanedustajan eduskuntaryhmistä luovutaan. Se onnistuu vain siten, että yhä enenevässä määrin aletaan äänestää väärin.
Olemme siirtyneet ruoantuotannossa suurtilojen aikaan avi olisiko parempi sanoa valtiontilojen aikaan. Vähittäiskauppakin on siirtynyt toreilta ja halleista nykyisiin suuriin marketteihin. Haulaako joku palata entiseen systeemiin?
Ehkä osa-aikaiset pientuottajat pystyisivät jonkin aikaa myymään pilkkahinnalla, mihin suurtilat taas tarvitsisivat tukiaisten säätöjä, mutta rajansa kummallakin taholla.
Haluaako joku toimia osa-aikaisena pientuottajana autioituvan haja-asutusalueen pusikossa, kun poiskin pääsee - ihmisten ilmoille? Ruotsin-vallan aikana aloitettu maatalouspolitiikka isojakoineen, jossa kylät lakkautettiin ja niiden asukkaat hajotettiin metsien keskeen ja peltojensa perukoille, ei tosiaankaan ole tuottanut toimivaa maaseutuasutusta nykyajan tarpeisiin. Ajatelkaapa nyt lapsiperheen elämää tuollaisen pusikon keskellä, mistä on matkaa kouluun, ansiotyöhön, kauppaan ja lasten kavereille... Useimmat tuolla tavoin asuvat viljelevät nykyään tuskin mitään, mistähän syystä.
Kauppa vie leijonanosan, mutta toimii ja hyvin toimiikiin: hyllyissä on yleensä tarpeeksi tavaraa eikä ruoka ole pilaantunutta. Tori- ja hallikauppa olisi toisenlaista, myös hinnoiltaan.
Ruoantuotanto on kannattavinta suurissa yksiköissä, mutta kaikki ruoka ei ole kotimaista. Kun tutkii suomalaisia ruokapaketteja, monet ennen kotimaisetkin tuotemerkit ovat nykyisin ulkomaisessa omistuksessa, samoin valmistus. Globalisaatio on tullut huomaamatta ruokakauppaankin. Nämä ulkomaiset yritykset ovat kuitenkin samalla tavalla keskusliikkeiden armon varassa, jos sisäänostajien ohitse ei pääse, on turha yrittää lanseerata yhtään mitään ruokakauppaan.
Jos tilannetta vertaa apteekkeihin, joita usein syytetään monopoliasemasta ja korkeista hinnoista. Tilanne on se, että valmistaja voi alkaa mainostamaan esim. luontaistuotetta tai itsehoitolääkettä, että sitä saa apteekista. Apteekki ottaa tuotteen valikoimaansa sitten, kun tuotteelle on varmasti kysyntää. Eli jopa apteekissa toimii vapaa kilpailu.
Molemmissa tapauksissa tuotteen hinnan kuluttajalle päättää vähittäismyyjä, ei sen valmistaja. Valmistaja päättää sen, millä hinnalla myy tuotteensa tukkuliikkeelle.
Jos on yhtään opiskellut tai työskennellyt markkinoinnin parissa, tietää, että hinnoittelu on oma tieteenlajinsa ja välttämättä aina sillä ei ole mitään tekemistä tuotantokustannusten kanssa. Tuote voi olla esim. imagoltaan laadukas, jolloin sen hinta on korkea tai ns. volyymituote, jolloin sen hinta on alhainen, mutta tuotantokustannukset voivat olla täsmälleen samat tai hyvin lähellä toisiaan.
"leivän kilohinta oli Ruotisissa 1,98 euroa ja Suomessa 3,98 euroa."
Eihän siellä leipää myydä. Erilaista pullaa ja jotain vähän rukiisempaa, johon siihenkin on sekotettu sokeria.
Asiasta toiseen. Ruotsin hinnat ovat valuuttakurssin aiheuttaman suhteellisen köyhtymisen vuoksi muutoinkin menneet alaspäin. Voimme rikkaina pikkuveljinä katsoa heikäläisiä nenänvarttamme pitkin.
"Hallitus lupaa ruoan alv:n alennusta ratkaisuna korkeaan ruoan hintatasoon. Samalla se kaventaa veropohjaa. Aluksi kokoomus vastusti asiaa, mutta lopulta antoi periksi Kepun pommituksella. Koko hässäkkä alkoi osana Keskustan alv-vaalikampanjaa."
Mielestäni tässä pannaan peruskansalaista halvalla. Luvataan että hinnat laskevat ja verotuskin keventyy. Totta kai se kuulostaa hyvältä. Saadaan talous nousuun kun ihmisillä on enemmän rahaa. Niinpä. Ja puoluekannatus kasvaa.
Toki, kun ihmiset säästävät omia pennosiaan, ei ole lainkaan merkitystä kertyykö valtiolle verotuloja, eihän ruoan hinnasta pari euroa säästävä enää tarvitsekaan työttömyyskorvausta tai eläkettä. Todella kummallista, että tällaisia päätöksiä edes harkitaan näin taantuman aikana.
Politiikka on nykyään näköjään enemmän suosion tavoittelua kuin asioihin vaikuttamista kokonaiskuvaa ajatellen.
Miksi tohtori Lipponen, joka on tehny väitöskirjan kansakouluista, ei ottanut sellaista trivialiteettia kuin valuuttakurssimuutokset huomioon esityksessään?
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/sovel/vk/lipponen/
Kyllä ruoka Suomessa ON kallista. Tällaine kaksilapsinen perusperhe vetelee ääshryhmälle kevyesti 900€kuussa + muut ketjut. Ja erityisesti tuo kana on noussut arvoon arvaamattomaan, tollasta ****niemen sekapalaa myydään paksulla marinadilla 9-11€ kilohintaan, toki tuotekehittely on mennyt reisikoivista ylöspän kyseisellä firmalla. Mutta kyllä tuonne ruokakauppaan saa menemään kaiken minkä muista laskuista saa säästettyä. Esko Aho muistaakseni ehdotti ruokaan haittaveroa eli epäterveellisille ruokalajeille korkeampia hintoja ja terveellisille alemmat hinnat(jotenkin näin se taisi mennä) silloin ensireaktio oli että ei kiitos...nyt kun tämänpäivän tilannetta miettii niin mikäs sen viisaampi ratkaisu olisi? Tietenkin, kun päätös tulee olemaan poliittinen , niin ratkaisu ei tule olemaan viisas. Tästä päästäänkin lempiajatukseeni : lopeta äänestäminen tai äänestä vähintäänkin "väärin" eli aku ankkaa tai muuta hyvää tyyppiä!
Olisikohan ollut aiheellista ilmoittaa mikä oli Suomen ruokakassin hinta? Jollei sitä tietoa ole, ei mainittu 38 euron halvemmuus sano yhtään mitään: Jos Suomen kassi oli 100 euroa ja Ruotsin siis 38 euroa halvempi, se tekee 38 prosenttia. Se on paljon. Jos taas Suomen kassi oli 1000 euroa, Ruotsin vastaava oli 3,8 prosenttia halvempi. Se on vähän. Siis mikä oli Suomen ruokakassin hinta, josta Ruotsin oli 38 euroa halvempi?
Ruoka on Suomessa todella kallista, kuten kaikki muukin eläminen. On aivan uskomatonta että ruoka maksaa Saksan kaltaisessa rikkaassa valtiossa parhaimmillaan kolme kertaa vähemmän vaikka palkkataso on sama.
Kiitos EU:n, on muuttaminen toiseen EU-valtioon onneksi entistä helpompaa. Hullu Suomeen jää, eikä pelkästään korkeiden elinkustannusten takia.
Ruotsissa elintarviketyolaisten palkka on romahtanut 30% johtuen kruunun arvon alentumisesta. Suomessa tyolaisten palkka on euroissa noussut samaan aikaan. Johtuisiko tamakin kallistuminen liian kalliista tyolaisesta, joka maksaa liian suurta ammattiyhdistysmaksua SAK:n lihaville johtajille?
Rouva Lipposelle, kannattaisi odotella joitaan kuukausia, luulisin että hinnat kääntyy toisinpäin.
Jospa ruotsi maksaa viljelijöilleen korkeammat tukiaiset kun suomi.
En löytänyt tarkempia tietoja Ruotsin elintarvikemarkkinoiden kilpailutilanteesta, mutta tuskin toiminta Ruotsissa yhtä pahasti keskittynyttä kuin Suomessa. ICAn, joka jutun mukaan on Ruotsin markkinajohtaja, liikevaihto on pienempi kuin sekä SOK:n että Keskon, vaikka Ruotsin markkinat ovat suuremmat. (Toki SOK ja Kesko myyvät muutakin kuin ruokaa ym. päivittäistavaroita, mutta marketit tuovat kuitenkin leijonanosan niiden liikevaihdosta.)
"Vähittäiskauppakin on siirtynyt toreilta ja halleista nykyisiin suuriin marketteihin. Haulaako joku palata entiseen systeemiin?"
Jaa-a, se onkin ollut ovela veto, Helsingin sanomat kirjoitti jo vuosia sitten asiasta ja jakelukuluista:
"Vähittäiskauppa on ulkoistanut 10 miljardin jakelukulut asiakkailleen
Esimerkiksi jokapäiväiset kauppamatkat maksavat kymmenen miljardia euroa vuodessa
"Kauppa on viime vuosikymmenten aikana ulkoistanut asiakkailleen jakelukuluja, kun ihmiset joutuvat hakemaan kauppatavaransa omilla autoillaan ja omalla ajallaan", Pantzar sanoo.
Ennen asiakkaat kävivät kaupoissa, joihin kauppiaat hakivat tavarat tukkukaupoista. He toivat pakettiautolla esimerkiksi sata pakettia nakkeja kulmakauppaansa. Nyt asiakkaat menevät itse tukkukauppaan hakemaan sadalla autolla kukin yhden nakkipaketin, koska automatkojen päässä olevat marketit ovat yhtä paljon varastoja kuin kauppoja."
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/V%C3%A4hitt%C3%A4iskauppa+on+ulkoistan...
Tukien poistaminen on paras keinomme auttaa kehitysmaita
Maailmanpankin laskelmien mukaan tavaroiden ja palvelujen kaupan täysi vapauttaminen tuottaisi teollisuusmaille 600 miljardin ja kehitysmaille 1300 miljardin euron vuosihyödyt. Kehitysapu on 50 miljardin luokkaa. Siksikin YK:n pääsihteeri Kofi Annan on kerta toisensa jälkeen sanonut, että kauppa on tärkeämpää kuin apu. Maataloustuotteiden kauppa on kaikkein säännellyimmästä päästä.
http://www.vapaasana.net/artikkelit/2005...tuki-sin-kin-maksat-tuhat-eur...
Ruokatuotannon tukeminen on johtanut tähän tilanteeseen. Nyt ruuan tuonti muualta ei ole niin kannattavaa, koska ruuan tuottajahintoja pidetään keinotekoisesti Suomessa niin alhaalla. Ulkomaisten kilpailijoiden ei siis ole niin houkuttelevaa laajentua Suomen markkinoille, koska suomalaiset Kesko ja S-ryhmä saavat hankittua elintarvikkeet alle todellisten markkinahintojen johtuen suomalaisista ylisuurista tuista. Ulkomaalaisilla kilpailijoilla ei ole markkinoille tullessa siis mitään kilpailuetua siitä, että toisi ruuan halvemmista maista. Tämä taas johtaa siihen, ettei Suomi ole houkutteleva paikka laajentaa ja nämä kaksi ryhmää saavat mellastaa rauhassa tuetun hankintahintansa vuoksi. Ilman tuotantotukia halvemman ruuan tuonti ulkomailta olisi kannattavampaa ja se lisäisi kilpailua, koska ulkomailta ruokansa tuova pääsisi kilpailemaan vääristelemättömille markkinoille.
Lidlin ei ole mitään järkeä keksiä pyörää uudelleen. Sen suurin kilpailuetu on poistettu, koska suomalaiset jakeluliikkeet saavat hankittua Suomesta verorahoin tuettua halvempaa ruokaa. Koska Lidlin kilpailuetukin on poistettu, niin Lidlkin pitää Suomessa PALJON korkeampia hintoja kuin muissa maissa. Eli halvalle maahantuonnille on luotu kilpailua vääristävät esteet suomalaisilla tuotantotuilla. Ilman tukia Lidlin ja muiden maahantuojien olisi mahdollista kasvattaa tuontivolyymejaan radikaalisti ja tätä myötä jakelun hinta ja loppuhinta olisi paljon edullisempi loppuasiakkaalle.
Noilla suomalaisten tuilla muuten venäläisetkin syövät halvemmalla. Venäläiset saavat nyt halvalla ruokaa Suomesta, koska suomalainen veronmaksaja on tukenut heidän tuontiruokansa tuotantokustannuksia.
Olen koko päivän miettinyt onko sipuli juures. Onko se?
#24
Ei ole. Se on myrkky jonka syönti aiheuttaa lievimmilläänkin ilmavaivoja ja p****nhajuisen uloshengityksen. Kun rahvas on tottunut sen makuun sitä voidaan lisätä halpana raaka-aineena lähes kaikkiin mömmöihin peittämään alleen muut makuvirheet.
#17: "Ruoka on Suomessa todella kallista, kuten kaikki muukin eläminen. On aivan uskomatonta että ruoka maksaa Saksan kaltaisessa rikkaassa valtiossa parhaimmillaan kolme kertaa vähemmän vaikka palkkataso on sama."
Paljonkohan mahtaa maksaa Saksassa omakotitalo järven rannalla?
Entäpä hehtaari tukkimetsää?
Hirvenmetsästys?
Kermakastikkeessa paistettu lohi tai poronkäristys?
Telttailu?
j.n.e. ...
Eikö Päivi Lipponen tiedä, että Ruotsi ei kuulu Euro-alueeseen? Ruotsin kruunun devalvoituminen on tehnyt naapurimaastamme yleisesti houkuttelevan ostosmatkojen kohteen.
Muuten, Ruotsissa ICA:n ruokakaupan markkinaosuus ylitti juuri 50%. Kahden suurimman (ICA ja Ruotsin "osuuskauppa") yhteinen markkinaosuus on yli 70% kuten Suomessakin kahdella suurella. Eli ruokakaupan keskittymisellä ei tämän otoksen perusteella ole vaikutusta ruoan hintaan.
24 ja 25. Sipulitietoisku:
Sipulit kuuluvat laukkakasvien heimoon.
Ne ovat edullista ja terveysvaikutteista ravintoa ja sisältävät mm. karoteenia, valkuaisaineita sekä jonkin verran B- ja C-vitamiineja. Kaikki sipulit ovat tärkeitä flavonoidien lähteitä, eritoten punasipulit.
Kversetiini-niminen flavonoidi sekä valkosipulin allisiini vaikuttavat ehkäisevästi haitallisten mikrobien toimintaan (ehkäisevät ja parantavat tulehduksia). Sipulien sisältämät rikkiyhdisteet saattavat myös ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja.
Jotain sipuli sisältää koska sitä on kielletty antamasta esim. koirille ja kissoille - ei silti, ei se niillekään oikein kelpaa. Sipuli sisältää sulfidiyhdisteitä, jotka vahingoittavat koiralla veren punasoluja ja aiheuttavat anemiaa. Myös erilaisia vatsaoireita saattaa esiintyä.
Yleensä luonnoneläimille kelpaavat kaikki kasvikset mutta en ole nähnyt jäniksien jyrsivän sipulia - miksiköhän?
#27 antoni: Ruokakauppa on Suomessa keskittyneempää sisältäpäin kuin se ulkoapäin näyttäisi. Muutama ihminen todellakin päättää kaiken jokaisen kokoluokan kauppaan: tuotteet, hinnat, valikoiman 4 kk:ksi kerrallaan, jopa hyllypaikan ja kuinka monta riviä kutakin tuotetta on hyllyssä.
Elintarviketeollisuuden pitää ilmoittaa 3 kk ennen valikoimajakson alkua, mitä se lanseeraa: tuotteet, ainesosaluettelot; millin tarkkuudella pakkauskoot, tukkupakkaukset, lavat ja myyntierät, valokuvat pakkauksista jne. Ja peruuttaa ei voi. Jos tätä vertaa apteekkeihin (#11), ovat pt-keskusliikkeet kuluttajan kauhu, koska vapaa kilpailu ei toimi: hinnat ovat korkeat, koska kilpailu on niin rajoitettua.
Ei silti, vastustan myös kaikkia ylimitoitettuja EU:n ja suomalaisten veronmaksajien kustantamia maataloustukia, mutta epäilen silti, että ne olisivat suurin syy ruuan kalleuteen.
Toinen omituisuus pt-kaupassa on tarjoushinnoittelu telkkarissa, jota maallikko kutsuisi televisiomainonnaksi. Kuinka monta purkkia pitää myydä jukurttia tarjoushinnalla, jotta saadaa katettua mainonnan kulut plus voittoa? Miljoona purkkia? Kuka tietää... mutta siitähän saa bonusta.. tai plussaa, plomps, plomps..
Kallista - muka. Ei pidä paikkaansa.
Lidlin tulo Suomeen on hyvä esimerkki. Alkuun siellä oli saksalaisia leikkeleitä ja makkaroita puoleen hintaan K-keljuun verrattuna. Ja laatu korkeampi. Muualla EUssa Lidl ei mainosta koska hinta/laatusuhde tunnetaan.
Täällä sen on pakko mainostaa, nostaa senvuoksi hintojaan ja mikä härskeintä; ottaa myyntiin suomalaisia leikkeleitä. Vetisiä jauho/veriplasma limanuljaskoita joita saksalaisen perheen ruokapöytään ei kannata kanniskella.
Jos hinta/laatu olisi kuluttajalle jonkin tason kriteeri ei Ketjut rakentelisi ostoparatiiseja vieriviereen. Eikä halpahallin tarvitsisi ostaa mainosaikaa.
Mikäs on Ruuan hinta Tanskassa. Varmaan paljon Suomea edullisempi, kun on niin tehokas tuotantoketju ja lyhyet jakeluetäisyydet?
29. Kukko hyvä, jäniseläimet eivät syö mitään hapanta tai kirpeää, eivät edes koivunoksansilmuja. Ne ovat jäniksille myrkyllisiä. Sen sijaan jäniseläimet syövät omia ulosteitaan, joista saavat osan tarvitsemistaan vitamiineista.
Sinä kumminkin taidat mieluummin syödä sitrushedelmiä? Minä ainakin.
Tapio Nollapiste Neva puuttuu lähes jokaiseen uuden Suomen uutiseen. Hänen äskeinen viittauksensa liittyy keskusteluun jäniksen märehtimisestä ja joittenkin jumalisten todisteluun ylösnousemuksesta. Kysymys oli - hei - ruoan kalleudesta Suomessa ja Ruotsissa. En ole vielä saanut vastausta Suomen ruokakorin hintaan v. Ruotsin vastaavaan. # 18.
#35
Googlailin hieman ja löysin Falkengårdin tutkimuksen. Näytti olevan vuoden 2007 hintoihin perustuva. http://www.gp.se/content/1/c6/39/87/02/mat.pdf
Varmaan ihminen viisastuu enemmän kun lukee tuon jäniksen märehtimislinkin kuin monta vuotta vanhoja ruokavertailuja tässä muuttuvassa maailmassa.
Jäniksen ruokailutottumuksista sain uutta tietoa - kahden ylivoimaisen kauppaketjun hallitsemien ruokamarkkinoitten ryöstöhinnat tiesimme kaikki jo entuudestaan, myös Päivi.
Suomen hintataso elintarvikkeissa on korkea suurimmat syyt tähän ovat:
1) Logistiset kustannukset. Suomi on kaukana kaikkialta ja meren takana (tämä unohtuu usein). Suomi on iso maa ja pitkä. Suomi on harvaanasuttu ja väkiköyhä.
2) Verotus ! alv suomessa on 17% keskisessäeuroopassa keskimäärin 5% (0-10%)
3) Tukkukaupan keskittyminen. Tukkutoimijoita Suomessa oikeastaan vain 4 kpl
4) Vähittäiskaupan keskittyminen
5) Kotimaisen tuotannon ja elintarviketeollisuuden pienuus koska markkinat ovat pienet. Pienet sarjat...
6) Suomalainen erikoisuus: Ruoan yletöntä mainontaa ja erilaiset kevyt, hyla ja muut variantit
7) Suomalaisten makutottumukset. Esim. Lidl ei pysty hyödyntämään koko volyymiaan koska keski-eurooppalainen tuote ei myy suomessa (yleensä liian suolainen).
8) Rakennus- ja muutkustannukset (esim. järjettömät säilyvyysajat, elintarvikkeisiin liittyvä "tuoreus" vouhotus)
Asun Madridissa osan vuotta. Alakerrassa on leipäkauppa, josta haen juuri paistetut sämpylät. Muutaman metrin päässä on lihakauppa, jossa on tuoretta lihaa, mm. lammasta ja vastakynittyjä kanoja ja ankkoja. Tietty myös suussasulavaa serranokinkkua. Liikkeen vieressä on tuorekalakauppa, sen vieressä - jne. Ja täällä sitten... montaa lajia pakastinten kautta kulkeutunutta marinoitua, ehtaa p-kaa! Espanjakin on EU-maa. Miksi täällä on niin toisin? Ai niin, ei ole vaihtoehtoja. Kummalla se monopoli kohta on? Onko se S:llä vai K:lla? No, sitten meillä on Alko sekä Salko tai Kalko.
Vielä 60-luvulla oli Suomessakin erikseen kala- ja lihakaupat, ostettiin irtomaitoa litroittain hinkkiin jne.
OBS!Viittaan kommenttiin 29.
Olen eilisestä asti odottanut tietoa siitä, paljonko Saksassa kynitään kermakastikkeessa paistetusta lohesta. Entä siitä poronkäristyksestä?
Kiinnostaisi tietää myös paljonko maksaa se omakotitalo saksalaisen järven rannalla. Entäpä pöllimotti?
VAT:in tutkimuksen mukaan elintarvikkeiden alv-kannan alentaminen alentaa ruoan kuluttajahintoja noin 3,5 prosenttia. Elintarvikkeiden arvonlisäveron maakohtaiset erot on otettava huomioon vertailtaessa ruokakassin hintaa.
Elintarvikkeiden alv-kanta on OECD-maista Suomea korkeampi vain Tanskassa. EU-maiden keskimääräinen elintarvikkeiden alv on noin 5,5 prosenttia. Ruotsissa ja Norjassa vero on 12 prosenttia. Suomen muita EU-maita korkeampi elintarvikkeiden hintataso johtuu merkittävästi muita korkeammasta alv-kannasta. Elintarvikkeiden veroton hintataso on Suomessa VAT:in selvitysten mukaan vain noin 5 prosenttia korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin.
Kansanedustajien kannattaisi selvittää enemmöän alv:n käyttöä myös perhepoliittisesta näkövuinkkelistä. Esim. Englannissa lasten vaatteet ovat arvonlisäverottomia. Ei arvonlisäverojärjestelmä ole EU-maissa samanlainen, vaan siitä löytyy merkittäviä eroja.
Tietenkin pitää muistaa pututtaessa Suomen arvonlisäverosta, että sillä maksetaan Suomen EU-jäsenmaksu ja vain osa siitä käytetään suoraan valtion toimesta Suomessa.
Englannissa autojen veroton hinta on kaikkein kallein johtuen alhaisesta valmisteverosta. Joskus on tehokkainta pitää välilliset verot korkeina ja jakaa tukea pienituloisille.
Suomessa keskimääräinen tilakohtainen maataloustuki on 1311 euroa kuukaudessa. Maataloustuotteiden vientituki vääristää EU:n maataloustuen tilastoja. Ruotsissa maataloustukitilaston "20 kärjessä" -listalla ei ole yhtäkään maatilaa. Kärjessä ovat Arla ja Danisco ja kaikki muut ovat valtion virastoja, lääninhallituksia tai valtion koetiloja.
Suomessa elää sitkeänä väite, jonka mukaan valuutan ulkoisen arvon laskeminen eli devalvointi vähentää palkansaajan tuloja vastaavalla prosenttimäärällä. Sisäinen devalvointi eli palkkojen laskeminen on eri asia.
Ruotsissa elintarvikkeiden alv on alempi kuin Suomessa. Suomessa 17 prosenttia, Ruotsissa 12. Tanskassa 25, Saksassa 7.
Elintarvikkeet ovat halvimpia Itä-Euroopan uusissa jäsenvaltioissa. Kun EU:n hintatason keskiarvo on 100, Romaniassa ja Bulgariassa hintataso on 55-60. Romaniassa tuntipalkka on 2,50 euroa.
Väkiluvulla painotettu EU:n keskiarvo on 105,5. Ruotsi 119, Suomi 121, Tanska 124. EU:n ulkopuolella elintarvikkeet ovat vielä kalliimpia, Norja 142, Sveitsi 146 ja Islanti 152.
Ei käy kateeksi Romanialaisia. Ostovoimaan suhteutettuna siellä elintarvikkeet ovat todella kalliita kuluttajille, vaikka meidän kannaltamme edullisia. Valuuttakurssimuutos Ruotsin kruunun osalta selittää paljon hintaeroja Ruotsin ja Suomen välillä.
Kun nyt joka puolella maailmaa velkaannutaan niin kohta ryöpsähtää globaali laukkaan, mytta miten käy suomalaisen kuluttajan ennen muuta eläkeläisten. Minua askarruttaa, voidaanko ja paljonko devalvoida euroa, vai alennammeko palkkoja ja muita tuotannon kustannustekijöitä eli teemme sisäisen devalvaation. Virossa jo moni työnantaja on ilmoittanut työntekijöilleen, että töissä voi jatkaa, mutta palkkaa pienennetään 20 %. Miten Päivi Lipponen selittää tämän kehityksen? Mitkä ovat Lipposen eväät ruan hintojen laskulle!
Ryhdytään sitten tekemään entisvanhaseen tapaan rasvareissuja Ruottin puolelle. Juustot ja voit sieltä. Koska bussi lähtee?
S/K-Kartelli ja kilpailun olemattomuus. Lidliä voi tukea vastalauseena.
Ruoka ei muutenkaan tule maaseudulta. Suomalainen maaseutu on vain erittäin tehoton ruuan tuotantoväline. Tosiasiassa ruoka tulee energiasta joka on öljyä. On aivan sama tuotetaanko ruoka sinsä Suomessa, mutta niin kauan kun öljy tulee ulkomailta omavaraisuus on julma vitsi.
"Tällöin alennus kohdistetaan kotimaiseen perunaan ja juureksiin. Niiden käytön lisääminen merkitsee pienempiä hiilidioksidipäästöjä. "
Miten perustelette tämän väitteen? Viljelykasveina juurekset tuottavat kaikista suurimmat hiilidioksidipäästöt sekä suurimmat vesistökuormitukset.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 47 kommenttia